Tekniikkakokous katsastusasemalla 29.9.2007 Paluu kolmeviikkoiselta retkeltä Espanjan Alfa Romeo Montreal -kokouksesta ja Italian lomalta jatkui sujuvasti Alfa Romeo -harrastuksen parissa. Tulopäivän iltana oli kuukausikokous Villettassa ja kaksi päivää myöhemmin oli AREF:n tekniikkakokous. Kokoonnuimme Hyrylässä A-Katsastus Oy:n tiloissa alfa-entusiasti Jukka Alanteen johdolla perehtymään auton määräaikaiskatsastukseen. Tarkoituksena oli käydä läpi katsastuksen vaiheet ja siinä käytettävät laitteet sekä oppia valmistautumaan ennakolta katsastustapahtumaan. Katsastusaseman pihalle tuli mielenkiintoinen kokoelma Alfa Romeoita Giuliasta, Alfettasta ja Montrealista lähtien aina viimeiseen GT-malliin saakka. Hetken kestäneen ”renkaanpotkimisen” jälkeen siirryttiin sisätiloihin nauttimaan kahvia ja Alanteen kotileipomon maukkaita korvapuusteja. A-Katsastus Oy Aluksi Jukka kertoi katsastustoiminnasta ja A-Katsastuksesta. Suomessa aloitettiin autokatsastustoiminta vuonna 1917 kunnallisena suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 1974 aloitti Raumalla ensimmäinen katsastusasema, jossa autot katsastettiin sisätiloissa. Siihen saakka hommat hoidettiin ulkona, mikä ei varmaankaan ole ollut herkkua talviolosuhteissa ja sateessa. Vuonna 2003 valtiollinen monopolilaitos yksityistettiin ja perustettiin A-Katsastus Oy. Samalla toiminta avattiin kilpailulle. Tällä hetkellä A-Katsastuksella on 180 toimipaikkaa Suomessa. Katsastuksia tehdään 3 miljoonaa vuodessa. Liikevaihto on 150 miljoonaa euroa ja markkinaosuus 65 %. Ajokorttiin tähtääviä teoriakokeita suoritetaan 180 000 ja ajokokeita 133 000 vuodessa. Ivalossa sijaitseva Testworld, jossa tehdään erilaisia rengas- ym. testejä, kuuluu myös A-Katsastukselle. A-Katsastus on myös omistajana joissakin ulkomaisissa katsastusyrityksissä. Alfa Romeo 164 2.0i turbo Koekaniinina katsastustapahtumassa oli Esko Aution kolme viikkoa aikaisemmin hankkima 164 2.0i turbo, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Esko kertoi, että vuodelta 1991 oleva 164 on viettänyt ensimmäiset vuotensa San Marinossa ja tuotu sieltä Suomeen vuonna 2003. Omistaja oli halunnut luopua autosta epäiltyään siinä moottorivikaa. Katsastustoimet suoritettiin opetusmielessä läpi siinä järjestyksessä kuin ne yleensä tehdään. Iskunvaimentimien tärinätesti antoi hyvät ja tasaiset lukemat. Myös jarrutesti antoi hyvät lukemat. Käsijarruarvot olivat epätasaiset mutta hyväksyttävät. Pakokaasutesti oli muuten ok, mutta hiilivetyarvo (HC-pitoisuus) ylitti hieman hyväksyttävän rajan. Syyksi arveltiin mahdollista sytytyshäiriötä tai imuvuotoa, jolloin palamatonta polttoainetta on liikaa. Myös happiarvo (O2-pitoisuus) hipoi ylärajaa, johon syyksi arveltiin pakoputkivuotoa. Jukka arveli, että arvot olisivat parantuneet ajamalla moottoria reippaasti lämpimäksi. Yleensä paljon ja väljäksi ajettu moottori päästää öljyä palotilaan ja pakokaasuarvot ovat pielessä. Sitten katsottiin valot ja havaittiin, että vasemman ajovalon kuvio ei ollut kohdallaan. Auton valmistenumero verrataan aina rekisteriotteeseen. Auton tyyppikilpi on tärkeä varsinkin jos auto on tuotu maahan käytettynä. Myös moottoritilan yleiskunto tarkastetaan. Sitten siirryttiin tarkastelemaan auton alapuolta. Etupään ravistuskokeessa heilutetaan niveliä, jolloin mahdolliset välykset näkyvät. Eskon 164:n etu- ja takapään nivelet olivat kunnossa. Moottorin kiinnikkeet ja kumit sekä öljyvuodot myös katsotaan. Jarruputket ovat tärkeät ja ne katsotaan tarkasti. Todettiin, että jos jarruputken uusii, se on vaihdettava uuteen koko matkalta alkuperäisiin liittimiin saakka. Jarruputkea ei siis saa jatkaa vaikka sitä varten on olemassa käteviä liitoskappaleita. Yleisilme auton pohjasta ruostesuojauksineen oli hyvä, mihin varmasti on vaikuttanut sen aikaisempi historia lämpimämmässä, kuivemmassa ja maantiesuolattomassa maassa. Jouset ja etupään jousilautaset ja laakeroinnit tutkittiin. Toisen puolen laakeri takelteli jonkin verran. Autoissa ilmenee yllättävän paljon katkenneita jousia. Jarrusatuloihin tulevat jarruletkut tarkastettiin. Ne eivät saa olla kierossa. Jarrulevyn paksuus mitataan, jos on aihetta. Yleensä jarrulevystä kuluu toinen puoli enemmän. Jos tuulilasi on läpihalki, se on vaihdettava. Turvavöiden on oltava ehjät ja lukkojen on toimittava. Takaistuimen turvavöiden toimivuutta kannattaa välillä itse kokeilla. Varoituskolmion on oltava E-hyväksyttyä mallia. Akun on oltava tukevasti kiinni. Pienistä virheistä huolimatta Eskon 164 olisi läpäissyt katsastuksen. Tarkastuksen päätteeksi Esko kertoi San Marinon Alfan historian ja ostotarinan. 166:n takanivelistö Sitten otettiin tarkasteltavaksi Tero Laitisen 166 2.4 JTD:n taka-akseliston nivelistö, jonka todettiin olevan kunnossa. Tero oli kiinnostunut nivelistön ja kumihelojen kunnosta, kun ne kuulemma kuluvat nopeasti. Alfa Romeo ei myy takaripustuksen alatukivarren ulointa isoa kumihelaa erikseen vaan myy koko tukivarren puslineen. Esko tiesi kertoa, että siihen käy MB:n vastaava pusla, jonka voi ostaa erikseen ilman tukivartta. Kesäkuussa 2007 päivitetty www.hs.fi/autot/vikasarja ei kuitenkaan mainitse mitään tällaisia vikoja 166:n kohdalla. Sen sijaan 164:n kohdalla mainitaan kyllä takapään reaktiotankojen väljät kumihelat. Nämä autot ovat kuitenkin vanhempia, joten kulumavikoja on ehtinyt syntyä. Alfa 156:ssa on taasen esiintynyt etutukivarsien laakerointivikoja. Lopuksi todettiin, että mielenkiintoisia aiheita olisi riittänyt vielä useaan palaveriin. Esimerkiksi päästöasiat ovat koko ajan muuttumassa ja tiukkenemassa. Päätettiin palata aiheeseen myöhemmin uudelleen. Tietoiskuun osallistui 26 alfa-entusiastia, joista 21 jatkoi Casa Toscanassa myöhäisellä lounaalla. Sain sen vaikutelman, että yhdessä viettämämme puoli päivää ei mennyt hukkaan. Aina ei katsastustapahtumaa pääse itse seuraamaan ihan vierestä. Tietoisku antoi ajattelemisen aihetta ja antoi valmiuksia käydä autoa itse läpi ennen katsastukseen vientiä. Määräaikaiskatsastus ei ole oikea tapa selvittää mitä korjattavaa autossa on. Jukka muistutti, että käytössä olevan auton on aina oltava katsastuskunnossa. Se vain todetaan kerran vuodessa tehtävässä määräaikaiskatsastuksessa, joka tähtää ajoneuvoturvallisuuteen. Kiitos Jukka Alanteelle tiedon ja kokemuksen jakamisesta muiden jäsenten kanssa. Timo Jaatinen