Alfa Romeo
Historia
Yritys joka tunnetaan nykyisin Alfa Romeona, perustettiin vuonna 1907 valmistamaan Darraq-merkkisiä ranskalaisautoja Italiassa. Menestystä ei tullut, joten vuonna 1909 yritys muokattiin täysin uudestaan nimeä myöten. Uudeksi nimeksi tuli Anonima Lombarda Fabbrica Automobili. Siitä käytettiin lyhenteitä A.L.F.A, ALFA ja sittemmin tutummassa muodossa Alfa.
Yritys toimi aluksi Il Portellon kaupunginosassa Milanossa. Pääinsinööriksi palkattiin Giuseppe Merosi. Ensimmäinen A.L.F.A. oli 24 HP vuonna 1910. Siinä oli neljälitrainen ja nelisylinterinen valurautamoottori, joka tuotti 42 hevosvoimaa.
Ensimmäisen maailmansodan aikana tuotanto oli lähes kokonaan pysähdyksissä, kunnes vuonna 1916 Nicola Romeo tuli johtamaan yritystä. Samalla A.L.F.A. alkoi valmistamaan sotatarvikkeita kuten esimerkiksi kompressoreita ja generaattoreita. Myös lentokoneiden valmistus alkoi samaan aikaan. Sodan jälkeen nimeksi muutettiin Alfa Romeo.
Vuonna 1923 Merosin tilalle palkattiin FIATilta Vittorio Jano. Siihen aikaan Enzo Ferrari oli autojen testiajajana Alfa Romeolla. Enzo Ferrari, joka tunnetaan parhaiten Ferrari-auton perustajana, voitti runsaasti autokilpailuja Alfa Romeolla vuosina 1920 - 1931. Janon ensimmäinen Alfa oli P2 Grand Prix. P2:ssa on kevytmetallikansi, kahden litran kahdeksan sylinterin rivimoottori. P2 voitti Alfa Romeolle sen ensimmäisen maailmanmestaruuden vuonna 1925.
Seuraava Janon suunnittelema Alfa oli 6C 1500 vuonna 1927. Se on kuusisylinterinen 1,5 litran rivimoottori. Tämä seuraajaksi tuli 6C 1750, jonka moottori tilavuus on hieman suurempi. 6C 1750 pärjäsi autokilpailuissa erinomaisesti ja voitti muun muassa 1929 ja 1930 Mille Miglia -kilpailut ja 1930 Targa Florio -kilpailun.
Vuonna 1931 6C 1750:n moottoriin lisättiin kaksi sylinteriä sekä tehtiin muita muutoksia. Uuden moottorin nimeksi tuli 8C 2300. Autosta tuli eksoottinen ja kallis. Niitä valmistettiin vain muutama sata kappaletta.
Seuraavana Jano suunnitteli edullisemmat kuusisylinteriset 6C 2300 ja 6C 2500 -moottorit. Jano suunnitteli vielä kaksi Alfa Romeon päätuotetta. Ensimmäinen oli P3 Gran Prix, joka tunnetaan myös nimellä Tipo B. P3 oli varsin menestyksellinen vuosina 1933 - 1935. Toinen oli 8C 2900. Tuotantoon tullessaan nimi muutettiin 2900 B:ksi. Se oli nopein, harvinaisin ja tietenkin myös kallein auto.
Vuonna 1929 koittivat talousvaikeudet ja Romeo alennettiin ja Italian fasistinen hallitus otti johdon käsiin. Alfa Romeon lentokone- ja autoteollisuus olivat tärkeitä hallitukselle.
Vuosina 1931- 1934 Alfa Romeo oli ylivoimainen kilparadoilla, jolloin se muun muassa voitti LeMansin ja Mille Miglian joka vuosi. Loppuvuosikymmen oli vaikeampaa, jolloin Mercedes ja Auto Union voittivat useamman kilpailun. Sekä Italian että Saksan hallitukset käyttivät tähän aikaan runsasti rahaa autokilpailujen voittamiseen. Vuonna 1938 Jano siirtyi Lancialle ja mukana seurasi lukuisia suunnittelijoita.
Toinen maailmansota oli tuhoisa Italialle ja Alfa Romeolle. Vuonna 1944 Alfan tehdas tuhoutui pommituksissa useita kertoja. Sodan jälkeen autoteolisuus toipui hitaasti ja vuonna 1946 valmistettiin ensimmäinen sodan jälkeinen Alfa nimeltä 6C 2500.
Alfa Romeo voitti vuosina 1950 ja 1951 maailmanmestaruuden mallilla 158 "Alfetta". Vuonna 1950 esiteltiin täysin uusi Alfa Romeo 1900. Orazio Sattan suunnittelema Alfa oli teknisesti edistyksellinen ja pienempi kuin aikaisemmat autot.
Vuonna 1954 esiteltiin Giulietta, jossa on 1,3 litran alumiininen moottori. Giulietta Sprint Coupe mallia seurasivat Sedan- ja Spider-mallit.
Bokserimoottorinen Alfasud esiteltiin vuonna 1972. Vuonna 1981 Alfan ja Nissanin ARNA-projekti (Alfa-Romeo-Nissan Auto) ei saanut odotettua menestystä eikä autoa saatu myydyksi juuri lainkaan.
Vuonna 1987 Alfa liitettiin FIATiin.
Alfa 33 korvautui vuonna 1996 Alfa 146 -mallilla.
Keskiluokan Alfa 75 korvautui vuonna 1991 Alfa 155:llä. Vuonna 1997 sen korvasi Vuoden autoksi valittu Alfa Romeo 156.
Vuodesta 1987 markkinoilla ollut edustusluokan Alfa 164 korvautui vuoden 1999 loppupuolella 166-mallilla.
Kertomus Alfa Romeon 110v. historiasta on luettavissa alla olevassa liitteessä (Julkaistu Entusiasti klubilehdessä 2/2020).